Kyllä kansa tietää (ei tiedä)
Rallikuski Jari-Matti Latvalalla on uusia ideoita niin urheilu- kuin siviiliuralleenkin, vihjailee Iltasanomat. Paluu MM-sarjaan siintää silmissä kaudelle 2022, mutta tyhjää tässä korona-ajan sumussa mies ei aio toimittaa. Jari-Matti rakentaa ralliautoja rahasta, tekee töitä Toyotalle ja nyt hän on hankkinut, kuten Iltasanomat asian niin vekkulisti ilmaisee, ”ihmevekottimen”. Ihmevekotin on suomalaisen laitevalmistajan teolliseen tuotantoon tarkoitettu 3D-tulostin, miniFactory nimeltään. Latvala aikoo siis laajentaa toimiaan 3D-tulostamisen suuntaan.
On varsin hienoa, että Suomesta löytyy teollisen tason laitevalmistusta, kehitystyötä ja osaamista, sekä halua ja uskallusta tehdä alasta itselleen ammatti.
Varsin hienoa ei ole se, millaisia mielikuvia 3D-tulostuksesta foorumien syvissä langoissa edelleen elää. Menimme nimittäin lukemaan Latvala-uutisen kommenttiosion 110 viestiä ja petyimme, mutta myös huvituimme, ja välillä jopa nyökyttelimme hyväksyvästi. Aivan kuten kunnon kommenttiosioita lukiessa tuppaa käymään.
Koska kaikki 3D-tulostukseen liittyvä on hyvin lähellä sydäntämme, päätimme ottaa osan näistä hellyyttävistä, jopa trollaavista kommenteista käsittelyyn. Tässä Latvala-uutisen top kommentit höystettynä Materflown asiantuntevin oikaisuin:
Autobahn:
”On tullu selvitettyä näitä 3D-tulostusasioita. Avaruudessa ja toisilla planeetoilla nämä 3D-tulostimet ok. Huoltovarmuus ja kustannustehokas siellä.”
Jos satut Autobahn lukemaan tätä niin Materflowlla on paikka auki. Avaruusselvittäjälle keksitään aina käyttöä.
Huoh Taas:
”3D printterillä ei kilpailla CNC-jyrsimen kanssa. Kummallekin on omat materiaalinsa ja käyttökohteensa. Täällä ihmiset tuntuvat unohtavan, että 3D tulostuksella on ihan oma markkinansa.”
Huoh Taas tuntuu unohtavan, että hän luulee enemmän kuin tietää. Totta on, että löytyy tapauksia, joissa CNC-jyrsin sopii tilanteeseen 3D-tulostusta paremmin. Mutta käyttökohteet ja materiaalit ovat monilta osin yhtenevät. Parhaimmillaan olemme tiputtaneet tuotteen kustannukset kymmenykseen alkuperäisestä, kun CNC-jyrsimestä siirryttiin 3D-tulostamiseen. Se on selkävoitto, kun printteri kilpailee jyrsimen kanssa.
t.a_:
”Kauan ja paljon saat myydä että pääset edes omillesi!Eli et koskaan! Osien täytyisi maksaa tuhansia tai edes satasia että kannattaisi ja koneen pitäisi käydä koko ajan,sitten pitäisi jonkun piirtää ne,skanna jne. jne… Kone soveltuu ainoastaan esim. ei kaupallisiin tarkoituksiin kun veronmaksaja maksaa!”
Yle-malliseen liikkeennharjoittamiseen ei tällä alalla voi valitettavasti nojata, joten pakko printata kaupallisiin tarkoituksiin koneet kuumana. Paljon pitää tosiaan myydä, sillä yksittäiset osat eivät juuri ikinä tuhansia maksa, satasia ja kymppejä ennemmin, yleensä joitakin euroja. Mitä suurempi sarja tehdään, sitä halvemmaksi kappalehinta tulee. Usein tehdään myös kappaleita, joita ei muilla keinoilla voi edes valmistaa. Ja jos tarve vaatii niin piirtäminen eli mallintaminen luonnistuu meiltä sangen hyvin.
Tuffe:
”Tekisköhän seurallemme 100 avaimenperää.”
Ota Tuffe yhteyttä, alumiinista jos tehdään niin tulee vielä halvempaa:
Jtu:
”Eikö tuosta 3D-tulostuksesta pitänyt tulla täysin mullistava juttu, jolla tulostetaan kaikki aina taloista autoon ja pitsaa ja jokaisella on sellainen kotona? Eräs Helsingin kirjastokin maksoi siitä hunajaa asiakkaiden toivomuksesta ja pani puolen vuoden kirjahankintarahat yhteen masiinaan!!! Elämme typeryyden, hulluuden ja hysterian ajanjaksoa. Todellakin.”
Talojen elementtejä ja autojen runkoja on jo tulostettu sekä kaikkea muuta niihin liittyvää tarpeistoa. Pitsaa ei vielä. Erään Helsingin kirjaston Ultimaker 3 -pöytätulostimet maksavat muutaman tonnin kappaleelta eli harmillisen pienellä kirjabudjetilla ollaan liikenteessä, jos kansalaisille ilmaiseksi tarjottava teknologia vei siitä puolet. Jtu on siis väärässä lähes kaikessa paitsi huomioidessaan, millaista ajanjaksoa tässä eletään. Todellakin.
Rokkivaari:
”Yleisesti ottaen muovista 3D tulostettujen kappaleiden lujuusominaisuudet ovat murto-osa perinteisillä menetelmillä valmistettuun verrattuna. Lisäksi tulostusnopeus on totaalisurkea ja kaupallista 3D tulostusta tekevällä firmalla pitää olla iso joukko noita tulostimia, että hommassa olisi edes jonkun sortin järkeä … 3D tulostus on kätevä pääasiassa protoilussa.”
Yleisesti ottaen lujuusominaisuudet ja tulostusnopeus liittyvät pitkälti siihen, millä tekniikalla ja koneella kappaleita tulostetaan, ja kuka niitä tulostaa (kunnon kone kaipaa aina kaverikseen osaavan AM-suunnittelijan, jotta homma todella toimii). Markkinoilta löytyy jos jonkinmoista mikroaaltouunia, jotka jatkuvasti vääristävät Rokkivaarin kaltaisten asiantuntijoiden ajattelua. Materflown laitekannan teollisen tason koneet toimivat Selective Laser Sintering (muovit) ja Selective Laser Melting (metallit) jauhepetitekniikoilla. Lujuudessa näillä koneilla painitaan samassa sarjassa kuin perinteisin menetelmin valmistettaessa, ja yksittäisten kappaleiden (esim. prototyyppien) sekä pienten ja keskisuurten sarjojen valmistaminen sujuu tulostaen usein itse asiassa perinteisiä vauhdikkaammin. Jotta 3D-tulostus toimisi protoilun lisäksi massavalmistuksessa, pitää laitekantaan panostaa aivan kuten konepajoillakin. Hyviä esimerkkejä laajamittaisesta tuotantokapasiteetista löytyy maailmalta useita (esim. Shapeways ja Markforged), ja onpa Materflownkin pajalla Lahdessa tuotettu suuria tuotantosarjoja esimerkiksi eräälle ruotsalaiselle huonekalufirmalle.
Lopuksi vielä käyttäjän Suomi-kehitysmaa osuva summaus:
”Ihmevekotin? Mihin tieto loppuu siitä alkaa usko;-)”
Hyvää kesää ja lomia ihan kaikille!
(ja jos on aikaa niin lue vielä: ”Viisi virheellistä mielikuvaa: Totuus 3D-tulostuksesta”)
3D-tulosteiden suunnittelun ja valmistuksen lisäksi Materflow auttaa yrityksiä hahmottamaan ja ottamaan 3D-tulostuksen mahdollisuuksia osaksi liiketoimintaa, muotoilua sekä konetekniikan ratkaisuja.
